Soome ajakirjanikud Viru rabas räätsamatkal
Meie rabagiid Aat käis hiljuti Turismiagentuuri korraldatud üritusel Soome ajakirjanikele Viru rabas räätsamatka tegemas. Soomlaste tagasiside oli positiivne ja nende jaoks räätsadega rabas matka mise idee täiesti uus. Aat giidina sai ka palju kiita. Siin Aadi tõlge Turun Sanomates ilmunud artiklist ja hiljem ka soomekeelne originaaltekst.
Lumekingad (räätsad) jalga ja sohu sumpama
Kui kepikõnd ja vesijooks olid tulles sellised tervisespordialad, mille üle muiati, siis siin on uus pakkumine samast kategooriast: lumekingadel kõndimine (räätsamine) soos.
(Eestikeelse sõna ‘räätsad’, ‘soo-rätsid’, ‘soo-rajad’ algupärane tähendus ongi soos kõndimise abivahendid, soome vaste lumikenkä (inglise k. – snowshoes) viitab tallalaiendite algupärasele tarvitusele lumes liikumisel. Sellest johtuvalt ka soomlaste imestus nende kasutamise kohta soos. Tõlk. A.S.
Alguses tundub see kuidagi veider, kuid lõppeks on päris tore ja tõhus. See harrastus ongi Eestis juba mitmel pool soositud.
Alustuseks on lihtne endale räätsad laenutada. Sama suurus sobib pea kõigile, sest need kinnituvad saabaste külge kummirihmadega.
Ja siis ei muud, kui Viru rappa.
Lapakad jalas tundub olemine algul hane moodi ja jalg tõuseb vaistlikult liiga kõrgele. Pea tundub arvavat, et kui jala küljes ripub nii suur tükk, peab see ka raske olema. Kuid plastikust rääts ei kaalu kuigi palju.
Laudteelt samblavaibale üle minnes tundub kõnd algul pisut vaevaline. Kui raskuskeset kannalt varbale viia, nagu tavalisi samme astudes, on oht plärtsatada laukasse. Asi sujub paremini, kui hoida selg sirge ja raskuskese kogu aeg keskel. Siis saab kõndida juba parajas tempos.
Kauneid soovaateid kahjuks küll ei jõua imetleda, sest suurem osa tähelepanust kulub oma jalgade jälgimisele. Midagi positiivset on ka selles maha vahtimises: sai nähtud rohkem jõhvikaid kui kunagi varem terve elu jooksul.
Räätsad toimivad hästi ka laudteel, sest nende põhja all on naelad ja nii ei libise nendega laudadel nagu saapastega.
Seiklusmatku korraldava Eesti ettevõtte, nimelt "360", räätsamatku juhtiv loodusgiid Aat Sarv oskab ka soome keeles palju rääkida Eesti soodest ja nende tekkest. Viru raba Lahemaa Rahvuspargis on üks Eesti väiksematest ja see on ligikaudu 5000 aastat vana.
Sarv arvas, et ka räätsadel liikudes tallatakse sood mingil määral, siiski oluliselt vähem, kui saabastega.
Ligikaudu tunni pikkune räätsaretk möödub kiiresti. Ja kuigi puusades ja reielihastes kergelt tuikab, tahaks peagi uuele retkele minna.
Räätsamatkavõimalusi tasub küsida otse matkakorraldajailt või hotellist. Lisainfot Viru raba kohta saab www.lahemaa.ee (eesti ja inglise keeles) ning ühe matku korraldava ettevõtte kohta www.360.ee (peaasjalikult eesti keeles).
Heli Nieminen, Loksa
Turun Sanomat, 17.09.2008
Tõlkinud Aat Sarv.
Originaal:
Lumikengät jalkaan ja suolle tarpomaan
Jos sauvakävely ja vesijuoksu olivat alkuun lajeja, joille naureskeltiin, tässä olisi taas ehdokas samaan kategoriaan: lumikenkäily suolla.
Se kuulostaa jokseenkin huvittavalta, mutta on lopulta todella hauskaa – ja tehokasta. Laji onkin suosittu eri puolilla Viroa.
Alkuun pääsee helpoimmin vuokraamalla lumikengät. Niissä yksi koko sopii kaikille, sillä ne kiinnitetään saappaisiin remmeillä.
Ja sitten ei kun Virun rämeelle.
Läpykät jalassaan olo on ensin kuin ankalla, ja jalkaa nostaa vaistomaisesti liioitellun paljon. Jos jalassa on kiinni niin suuri kappale, pakkohan sen on olla painava, pää tuntuu ajattelevan. Mutta muovinen lumikenkä ei paina juuri mitään.
Pitkospuilta sammaleella siirryttäessä alku on hieman hankalaa. Jos siirtää painoa kantapäältä varpaille, kuten astuessaan tavallisesti askeleita, on mulskahtaa silmäkkeeseen. Paremmin sujuu, kun pitää selän suorana ja painopisteen koko ajan keskellä. Sitten saa kävelyyn jo kunnolla vauhtiakin.
Upeita suonäkymiä ei ikävä kyllä ehdi juuri fiilistellä, sillä suurin osa huomiosta menee koko ajan omiin jalkoihin katsoessa. Jotain positiivistakin maahan tuijottelussa on: tulipa nähtyä enemmän karpaloita kuin koskaan aikaisemmin elämässään.
Lumikengät toimivat mainosti myös pitkospuilla, sillä niiden pohjissa on niitit. Ne eivät siis luista kuten saappaat.
Elämysmatkoja järjestävän virolaisyrityksen, nimeltään 360, suokenkäilyjä vetävä luonto-opas Aat Sarv osaa kertoa suomeksi todella paljon Viron soista ja niiden muodostumisesta. Virun räme, joka sijaitsee Lahemaan kansallispuistossa, on yksi Viron pienimpiä soita ja se on arviolta 5 000 vuotta vanha.
Sarv arvioi, että kenkäily rasittaa suota jonkin verran – kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin saappailla kävely.
Noin tunnin mittainen kenkäilykierros vierähtää nopeasti. Vaikka lonkkia ja reisilihaksia hieman jomottaa, tekisi mieli lähteä uudelle reissulle mahdollisimman pian.
Suokenkäilymahdollisuuksia kannattaa kysyä suoraan matkajärjestäjiltä tai hotellista. Lisätietoja Virun rämeestä www.lahemaa.ee (viroksi ja englanniksi) sekä yhdestä kierroksia järjestävästä yrityksestä www.360.ee (etupäässä viroksi).
Heli Nieminen, Loksa
Julkaistu 17.9.2008